keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Lapsuuteni videopelit 90-luvulla osa 2

On taas aika palata takaisin 90-luvun pelien pariin. Näistä peleistä on kiva kirjoittaa ja näitä on kiva muistella, mutta pelien pelaamisesta on niin kauan, etten enää muista kunnolla kaikkia yksityiskohtia. On kuitenkin kiva huomata, että moni näistä peleistä on pelattavissa vieläkin jollakin tapaa, osan voi ostaa ja osa on pelattavissa selaimella. Mutta nyt itse asiaan, tässä loput viisi peliä, joita pelasin lapsuudessani 90-luvulla!

Hugo
Hugo-peikko on varmasti kaikille tuttu. Tämä peli oli yksi niistä minun ehdottomista suosikeista meidän PC:llä. Katselin Hugo-peliä tv:stä ja muistan aina, miten juontaja Taru Valkeapää muistutti ihmisiä varmistamaan, että heillä on puhelin, missä on näppäimet! Peliähän ei voinut pelata sillä vanhanaikaisella puhelimella, missä oli se pyöritettävä numerovalitsin. Ikinä en kuitenkaan uskaltautunut soittamaan Hugo-pelin tv-lähetykseen pelatakseni peliä puhelimella. Pelasiko kukaan teistä Hugoa tv:ssä, tai tunnetteko ketään, joka teki niin?
Hugo oli yksi niistä harvoista peleistä, jotka sain kotona pelattua loppuun ilman sen suurempi teknisiä vaikeuksia. Muistan, että pelin PC-versiossa oli ainakin tuo rautatie- ja vuorihyppelytaso, mutta en nyt saa mieleeni, mitä muita siinä oli. Ehkä siinä oli se lentokonetaso? Minulla oli kuitenkin todella hauskaa Hugon seurassa, eikä peli ollut liian vaikeakaan ja sain peikon perheen pelastettu pahalta noidalta useammankin kerran.


Lylat Wars (Star Fox 64)
Star Fox 64 julkaistiin vuonna 1997 Euroopassa nimellä Lylat Wars, koska Nintendon mielestä Star Fox kuulosti liian samanlaiselta saksalaisen yrityksen "StarVox" nimen kanssa. Peli on avaruuteen sijoittuva räiskintä, jossa lennetään avaruusaluksella, ja yritetään pelastaa maailma ilkeältä pahikselta. Tämä peli eroaa muista lapsuuteni peleistä, koska tämä oli aika toimintapainotteinen. Nykyään en ehkä voisi kuvitella pelaavani tälläista peliä, mutta lapsena tykkäsin pelistä ja sain pelin pelattua loppuun saakka. Erikoista pelissä oli myös se, että se käytti hyväkseen Nintendo 64:sen Rumble Pak:ia. Oli todella jännittävää pelata peliä, koska ohjain tärisi aina kun pelissä tapahtui tiettyjä asioita. En ollut koskaan kokenut mitään sen kaltaista ja olin todella innoissani tästä toiminnosta.


Rodent's Revenge
Tämä oli taas yksi niistä pienistä peleistä, joita pelasin tietokoneellamme. Tein hieman tutkimusta, ja sain selville, että nämä pikkupelit kuuluivat Microsoft Entertainment Pack-sarjaan. Meillä taisi olla noista sarjoista osat 2 ja 3, ja kun tutkin niitä tarkemmin, niin sieltähän löytyy monia minulle tuttuja pelejä. Rodent's Revenge pelissä pelaaja oli hiiri, jonka tehtävänä oli saada kissat loukkuun työntelemällä palasia ympäriinsä. Kun kissa oli saatu loukkoon, se muuttui juustoksi ja syömällä juuston hiirulainen sai lisäpisteitä. Pelin alkutasot ovat helppoja, mutta mitä pidemmälle pelissä pääsi, sitä vaikeammaksi se muuttui. En tainnut koskaan päästä pelissä kovinkaan pitkälle, mutta pelasin peliä kuitenkin ihan mielelläni.


The Legend of Zelda: Ocarina Of Time
Seuraava peli tuskin esittelyjä kaipaa. Ennen kuin sain Ocarina Of Timen käsiini, olin pelannut aikaisempia Zelda-pelejä tuttavieni Nintendoilla, ja olin tykästynyt peleihin. Oli niin kiva seikkailla ympäriinsä ja kaikkein kivointa oli arkkujen avaaminen. En tiedä miksi, ehkä se oli sen jännityksen takia: mitä sen arkun sisällä olisikaan! Nyt kuitenkin minulla oli oma konsoli, ja sain vihdoin oman Zelda-pelin pelattavakseni. Sain pelin joululahjaksi ja eihän nyt kesken jouluaaton juhlinnan voinut alkaa pelaamaan videopeliä. Oli todella mieltä raastavaa odottaa monta tuntia vieraiden lähtöä, että pääsisin vihdoin pelaamaan. Vieraiden lähdettyä pääsin viimein pelaamaan uutta peliäni. Minulla oli huoneessani tosi pieni valkoinen kuvaputkitelevisio, joka ei ehkä ollut ihan ideaalinen pelaamiseen, mutta sitä minun oli käytettävä. Loman aikana peliä tulikin sitten pelattua aika paljon. Käsillä piti aina olla kynä ja pala paperia, että sain kirjoitettua muistiin asioita, esimerkiksi laulujen oikeat sävelet.
Valitettavasti en koskaan saanut tätä peliä päätökseen, vaikka nautin pelistä ja se oli varmasti suosikkini Nintendo 64:sen peleistä. Onneksi voin korjata tämän suuren vääryyden, sillä meillä on tämä peli Wii Virtual Consolelle.


Pinball Fantasies
Lapsuuteni pelien listan viimeisenä pelinä on Pinball Fantasies. Kyseessä on melko perinteinen flipperipeli tietokoneelle. Pelissä oli neljä eri teemaista pöytää: huvipuisto, autorata, kummitustalo ja tietovisa. Mun lemppari näistä tasoista oli muistaakseni huvipuisto tai kummitustalo. Autoradasta en tykännyt ollenkaan, se oli muihin verrattuna tylsä ja väritön.
Flipperissä pystyi olemaan 1-8 pelaajaa, ja tätä tulikin pelattua melko paljon muiden kanssa. Harjoittelin peliä aina yksikseni, ja kun joku tuli käymään ja pelaamaan, näytin heille taitojani ja murskasin heidän unelmansa rikkomalla heidän high scorensa.


Näin on käyty läpi kymmenen lapsuuteni peliä. Kirjoittaessani tätä listaa minulle tuli koko ajan mieleen lisää pelejä, jotka olisivat kuuluneet listalle, esimerkiksi Mario Kart 64. Tyydyin kuitenkin näihin kymmeneen peliin.
Lapsuuteni pelit ovat melko lailla erilaisia, kuin ne pelit, mitä pelaan nykyään. Lapsena kuitenkin tuli pelattua pelejä, mitä minulle ostettiin, mutta näin aikuisena pelaan tietysti pelejä, mitä itse ostan ja haluan pelata. Ocarina Of Time on näistä kaikista peleistä se ainut peli, mitä vielä voisin pelata tosissani, muita pelejä ehkä vain nostalgian takia.

Onko mikään näistä peleistä tuttu sinulle?
Mitä pelejä sinä pelasit nuoruudessasi ja kuinka paljon pelimakusi on muuttunut vuosien kuluessa? 




2 kommenttia:

  1. Ocarina tullut pelattua kahdesti junnuna läpi Gamecubella. Ocarinan juoni oli jotenkin aivan superhyvä ja edelleenkin yksi parhaimpia pelejä. Jää kuitenkin kauas Majora's Maskista ja Wind Wakeristä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle toi Ocarina of Time on "SE" Zelda, koska en oo noita muita juurikaan pelannut. Sitten joskus kun Switch saapuu taloon, niin tulee Breath of The Wildia varmaan kokeiltua.

      Poista