maanantai 29. toukokuuta 2017

Vampyyreja Amerikasta

Vampyyrit kimaltelevat auringossa, eivät satuta ihmisiä ja juovat pelkästään eläinten verta. Heille ei tuota mitään vaikeuksia hillitä verenhimoaan, he menevät naimisiin ihmisten kanssa, saavat lapsia ja elävät onnellisina ikuisen elämänsä loppuun saakka. Entisaikojen pimeyden ruhtinaat ovat muuttuneet lällyiksi pehmoiksi Twilight elokuvien myötä. Onneksi on vielä olemassa "oikeita" vampyyreita, ja he löytyvät American Vampire sarjakuvien sivuilta.

"Time is the only constant. For the living it never stops... For the dead it doesn't matter... And for the undead? For the undead, time is a joke to be laughed at" - American Vampire

American Vampiressa seuraamme kahden vampyyrin, Skinner Sweetin ja Pearl Jonesin, matkaa amerikan historian läpi. Tarina alkaa 1880-luvulta, missä pankkirosvo Skinner Sweetistä tulee ensimmäinen uudenlainen amerikkalainen vampyyri. Hän on voimakkaampi kuin vanhat vampyyrit ja pystyy kulkemaan auringonvalossa. Kuuttomina öinä Skinner Sweetin kaltaiset vampyyrit kuitenkin tulevat voimattomiksi ja heikoiksi.
Sarjakuvaan naiskaunetta tuo Pearl Jones. Ennen vampyyriksi muuttumistaan hän on 1920-luvulla elävä filmitähteyttä tavoitteleva neitokainen. Hän luulee tilaisuutensa vihdoin tulleen, kun hän saa kutsun Hollywood kerman juhliin. Valitettavasti hän ei kuitenkaan pääse tähdeksi elokuvaan, vaan päätyy lautaselle eurooppalaisten vampyyreiden välipalaksi. Tämä ei kuitenkaan ole hänen loppunsa, vaan uuden "elämän" alku, kiitos Skinner Sweetin pureman. Seuraavaksi on tietysti aika lähteä kostoretkelle!


Itse olen lukenut kokonaan vasta ensimmäisen kirjan kahdeksanosaisesta sarjasta. Toinen ja kolmas osa istuvat kiltisti kirjahyllyssäni odottamassa lukemista.
Sarjakuva on erinomaista vaihtelua Twilightin kaltaisille sarjoille, missä vampyyreista on tehty liian ihmismäisiä ja harmittomia. Mielestäni on myös hienoa, miten sarjakuvassa kuljetaan ajassa eteenpäin. Ensimmäisessä osassa eletään siis 1880-lukua ja kahdeksannessa osassa mennään jo 1960-luvulla. Tämä ei onnistuisi, jos hahmot olisivat ihmisiä. Mutta koska he ovat vampyyreja, he elävät ikuisesti.

Suosittelen sarjakuvaa kaikille aikuisille vampyyreiden ja kauhun ystäville. Englanninkielisessä versiossa on maininta "suggested for mature readers", joten sarjakuva ei sovi lapsille.


Tekniset tiedot
Julkaisja: Vertigo
Kirjoittajat: Scott Snyder, Stephen King
Kuvittajat: Rafael Albuquerque, Mateus Santolouco


Lopuksi vähän teemaan sopivaa musiikkia:


PS. Miksiköhän tästä sarjakuvasta ei ole vielä tehty elokuvaa tai TV-sarjaa?

perjantai 26. toukokuuta 2017

Odotetuimmat pelit 2017

Pelaaminen on hyvä harrastus, koska koko ajan tulee uusia pelejä ja lisää pelattavaa. Koskaan ei oikeastaan tarvitse itkeä, että ei ole mitään pelattavaa. Osa peleistä on kuitenkin pienempien firmojen indie pelejä, ja niitä pitää osata etsiä oikeasta paikasta, koska niitä ei oikeastaan mainosteta valtamediassa. Tein pienen listan peleistä, mitä odotan eniten tältä vuodelta. Mukana on kaksi vähän tunnetumpaa peliä ja kaksi vähän pienempien kehittäjien peliä. Pelit eivät ole missään tietyssä järjestyksessä.

Vampyr on toimintaroolipeli samoilta kehittäjiltä, jotka tekivät muutaman vuoden takaisen pelin Life Is Strangen. Peli sijoittuu vuoden 1918 Espanjantaudin riivaamaan Lontooseen. Päähenkilömme on lääkäri Jonathan E. Reid, joka sattuu olemaan vampyyri. Peliä voi pelata monella tapaa: pelaaja voi tappaa kaikki vastaantulijat, tai olla tappamatta ketään. Kaikella on kuitenkin aina hintansa.
Odotan peliä innolla, koska rakastan vanhaa Lontoota, kaikkea synkkää, vampyyreita ja tykkäsin Life Is Strangesta. Vaikka kyseessä on aivan erilainen peli kuin heidän edellinen pelinsä, uskon että kehittäjät jatkavat laadukasta työtään.




Divinity: Original Sin 2 on toinen peleistä, mitä odotan innolla. Peli on jatkoa vuonna 2014 julkaistulle ensimmäiselle osalle. Divinity on roolipeli, mitä voi pelata yksin, tai kaksin yhteistyöpelinä. Itse olen pelannut ensimmäistä osaa kahdestaan avomieheni kanssa. Myö ei olla pelattu peliä vieläkään loppuun saakka, koska min mielestä pelin taistelut on aika vaativia. Mutta on tässä vielä vähän aikaa saada eka peli päätökseen, ennen kuin toinen osa julkaistaan. Toinen osa on jo kyllä saatavissa Steamissa Early Access versiona, mutta itse aion odottaa valmista peliä.




Kolmantena listallani on Lorelai. Peli on Brittiläisen Screen 7 peliyhtiön kehittämä 2D seikkailupeli. Yhtiön muut samaan maailmaan sijoittuneet pelit ovat olleet hyvin synkkiä, enkä usko, että Lorelai tulee olemaan poikkeus. Edelliset pelit, The Cat Lady ja Downfall, ovat käsitelleet herkkiä aiheita kuten masennusta ja syömishäiriöitä. Itse kuitenkin tykkään pelata pelejä, jotka pistävät minut ajattelemaan myös negatiivisia asioita. Tulen varmasti ihastumaan Lorelaihin, mutta en voi suositella peliä herkimmille ihmisille.




Viimeisenä odotetuimmissa peleissäni on Unavowed, joka on Wadjet Eye Gamesin New Yorkiin sijoittuva perinteinen point and click seikkailupeli. Olen pelannut tämänkin kehittäjän vanhempia pelejä, ja olen ollut erittäin tyytyväinen. Heidän vahvuutensa ovat mielestäni hyvä tarinankerronta ja pelien ääninäyttely. En ole nyt ihan varma, milloin tämä peli julkaistaan, mutta toivottavasti tämän vuoden puolella.

http://www.wadjeteyegames.com/

Näitä pelejä odotan siis tältä vuodelta. On muitakin pelejä tai lisäosia, mitä odotan. Esimerkiksi The Elder Scrolls onlineen tuleva Morrowind lisäri kiinnostaa minua melko paljon. Tänä vuonna ei ole kuitenkaan tulossa hirveästi uusia pelejä, jotka minua kiinnostaisi. Täytyykin siis tutkia Steamia ja sosiaalista mediaa, josko niistä vaikka löytäisi uusia minua kiinnostavia pelejä!

Mitä pelejä sinä odotat tältä vuodelta, tai onko sinulla mitään ehdotuksia minulle? Tykkään pelata seikkailu ja roolipelejä PC:llä. 

tiistai 23. toukokuuta 2017

Tältä näyttää nörtti

Olen nörtti ja tyttö (nainen kuulostaa liian vanhalta ja aikuiselta). Voi siis sanoa, että olen nörttityttö. Huomasin jo nuorena olevani erilainen kuin sen aikaiset ystäväni. Halusin mieluummin pelata lautapelejä, kuin juosta ulkona poikien perässä. Nörtteyteni puhkesi kukkaan viimeistään silloin, kun vanhempani ostivat minulle ensimmäisen oman pelikonsolini, Nintendo 64:sen. Tässä on siis tullut oltua nörtti jo pidemmän aikaa, mutta näytänkö nörtiltä ulkoapäin? Luin Nörttitytöt sivulta asiaa käsittelevän kirjoituksen, ja aloin itsekkin miettiä. että miltäs se nörttityttö oikein näyttää.

Kun alan miettimään, miltä nörttityttö näyttää, tulee mieleeni ensiksi Rillit Huurussa sarjan Amy. Hän on mielestäni aivan täysin stereotyyppisen nörttitytön näköinen; silmälasit ja pitkät luonnollisen väriset hiukset, hän pukeutuu usein villatakkiin, paitapuseroon ja hameeseen. Sarjan kehittäjät ovat luultavasti lukeneet Wikihow sivun How to Dress Up like a Nerd as a Girl. Löysin sivustolta erittäin mielenkiintoisia neuvoja nörttitytöksi pukeutumiseen. Sivu suosittelee nörttitytöiksi haluaville henkseleitä, minihameita, kuluneita lenkkareita ja pari kokoa liian isoja paitoja. Suuret silmälasit ovat tietysti myös ihan must have, vaikka et oikeasti edes tarvitsisi laseja näkemiseen. Otat vaan aurinkolaseista linssit irti. Asun viimeistelee kädessä kannettavat kirjat kirjailijoilta, joista et ole ikinä kuullutkaan.

Amy Farrah Fowler
 Nykyään internetin ihmemaassa tulee vastaan myös aivan uudenlaisia nörttityttöjä. Youtube on täynnä puolialastomia naisia, jotka pelaavat pelejä katsojien iloksi. Pääosassa ei suinkaan ole itse peli, vaan pelaajan tissit. Heidän pukeutumisfilosofiansa tuntuu olevan mitä vähemmän vaatteita, sitä parempi. Ja miehet tykkää. Eihän siinä mitään, tissit on kivoja ja ne myy. Mutta välillä tulee sellainen "äh pyh" tunne, kun joka tuutista valuu näitä itseään nörteiksi kutsuvia naisia. Onko ne muka ihan oikeasti nörttejä, vai esittääkö ne nörttejä vain siksi, että saisi rahaa ja julkisuutta? Mut ei se oo hullu joka pyytää, vaan se joka maksaa.

Miltäs sitten nörttipojat ja miehet näyttää? No, itselleni tulee heti mieleen pitkä ja laiha poikamainen henkilö, jolla on akne ja silmälasit. Hänen hiuksensä ovat lyhyet ja rasvaiset. Päällään hänellä on ruudullinen kauluspaita ja villatakki. Hänellä on monta kerrosta vaatteita päällään, ettei hän näyttäisi hintelältä. Paksusankaiset mustat silmälasit ja rusetti kaulassa. Luonteeltaan tämä nörttipoika on erittäin ujo ja sosiaalisesti kömpelö. Jos tyttö alkaa puhumaan hänelle, hän unohtaa miten kommunikoida ja menee ihan lukkoon. Hei, tää min mielipide stereotyyppisestä nörttipojasta on ihan kuin jostain amerikkalaisesta teinileffasta! Sieltä se on varmaan tullutkin.

Stereotyyppinen nörttipoika
 Itse en omasta mielestäni näytä stereotyyppiseltä nörttitytöltä. Mulla on silmälasit ja siihen se taitaa jäädäkin. Pukeudun niihin vaatteisiin mitkä satun kaapista löytämään. Henkselit omistin viimeksi kun olin 5-vuotias. Luonteeltani olen kuitenkin ujo, kuten kunnon nörttitytön stereotyyppisesti kuuluukin olla. Oikeasti nörttitytöt ja nörttipojat näyttävät kaikki ihan erilaisilta. En ole ikinä tainnut tavata perinteistä nörtin näköistä nörttiä missään, paitsi naamiaisissa ja elokuvissa. Miksi nörtin edes pitäisi näyttää jotenkin erilaiselta, kuin muut ihmiset? Me nörtit ollaan kuitenkin ihan samanlaisia ihmisiä, kuin muutkin. Melkein.





perjantai 19. toukokuuta 2017

Ilmainen Overwatch viikonloppu!




Join Us!

Taas se tulee, eli overwatchin ilmainen viikonloppu! Yhden viikonlopun ajan Overwatchissa on lupa epäonnistua ja olla huono, eikä kukaan ihmettele mitään. Itse aion pelata peliä, ja jos joku kyseenalaistaa taitoni, voin aina sanoa, että olen täällä ensi kertaa kokeilemassa ilmaisen viikonlopun takia. Monelle Overwatchia jo kauan pelanneelle ilmainen viikonloppu on ristiriitaista aikaa. Toisaalta aloittelijoita vastaan on hyvä pelata, koska silloin saa helppoja voittoja. Mutta jos he taas ovat omalla puolella, silloin voi hylätä toivon helpoista voitoista ja vaipua synkkyyteen. Itse olen melko keskinkertainen pelaaja, joten mielestäni uudet pelaajat ovat tervetulleita.

Minun Overwatchin pelaaminen alkoi juurikin eräästä ilmaisesta viikonlopusta. En ollut ikinä ennen oikeastaan pelannut FPS-pelejä, mutta koska olin pelannut muita Blizzardin pelejä, niin päätin kokeilla Overwatchia. Aluksi minua pelotti ajatus siitä, että joutuisin pelaamaan toisia ihmisiä vastaan, koska olin niin kokematon ja varmasti huono pelaaja. Ajattelin, että minua haukutaan ja potkaistaan pellolle peleistä. Niin ei kuitenkaan käynyt. Mielestäni suurin osa pelin pelaajista on ihan ystävällistä porukkaa. Muutaman kerran olen saanut vähän vihaista palautetta tekemisistäni, mutta siitä pääsee helposti yli, kunhan ei ota pelaajien sanomisia liian tosissaan. Ilmaisen viikonlopun päätteeksi ostin pelin ja olen pikkuhiljaa kehittynyt pelaajana ja minulla on ollut todella hauskaa Overwatchin parissa.

Overwatch on siis ilmainen 26.-29. toukokuuta 2017. Peliä saa pelata ilmaiseksi PC:llä, XBOX ONE:lla ja Playstation 4:llä. Suosittelen Overwatchin kokeilemista kaikille, vaikka ei oikeastaan tykkäisi FPS peleistä. Ja ainakin viimeksi ilmaisen viikonlopun aikana, Overwatchin sai ostettua alennettuun hintaan. Toivottavasti näin on myös tällä kertaa.
Toukokuun 23. päivä alkaa myös Overwatchin 1-vuotis tapahtuma, mutta siitä lisää sitten myöhemmin!





keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Pakollinen Pokémon GO postaus

Kevät tuli, lumi suli, lumen alta esiin tuli...POKEMON! Jep, minäkin pelaan Pokémon GO:ta. Tai no ainakin pelasin, silloin kun se julkistettiin Suomessa. Talvella ei tullut pahemmin pelailtua, koska en ollenkaan viihdy ulkona talvipakkasilla. Onneksi ilmat ovat lämmenneet ja lumet sulaneet. Eilen oli niin kaunis päivä, että kävimme pikkuisella pokémon GO kävelyllä. Koska en ole pelannut pitkään aikaan, minulla on pokepallot ihan lopussa, mutta en kuitenkaan viitsi tuhlata tähän peliin yhtään rahaa, joten minun on pärjättävä palloilla, mitkä saan pokestopeilta.
Saanen siis esitellä, päivän saalis:





Näistä minulle "uusia" pokemoneja olivat Sneasel, Diglett ja Exeggcute.
En usko, että tänä kesänä tulen pelaamaan Pokémon GO:ta kovinkaan paljoa. En aio lähteä ulos pelkästään pokemonien takia, mutta laitan kyllä pelin päälle, kun muuten lähden ulos kävelylle tai johonkin tapahtumaan.

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Pelihylly vastaa

Lueskellessani muiden kirjoittamia blogeja, löysin muutamasta blogista postauksia, missä piti vastata 16 kysymykseen omasta kirjahyllystä löytyvien kirjojen nimillä. Innostuin heti ideasta, mutta ajattelin, että mie voisinkin vastata kysymyksiin Steamin pelikirjastostani löytyvien pelien nimillä kirjojen nimien sijaan!
Pelien nimillä on ehkä vähän vaikeampi vastata näihin kysymyksiin, mutta voihan sitä kuitenkin kokeilla.

1. Oletko mies vai nainen? 
 Her Story
 2. Kuvaile itseäsi? 
 Disturbed
3. Mitä elämä sinulle merkitsee?
 Life Is Strange
4. Kuinka voit?
Hell yeah!
5. Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi?
 Wasteland 2
6. Mihin haluaisit matkustaa?
 The Secret World
7. Kuvaile parasta ystävääsi?
 The vanishing of Ethan Carter
8. Mikä on lempivärisi?
 Sakura Spirit
9. Millainen sää on nyt?
 Child of Light
10. Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika?
 The Long Dark
11. Jos elämästäsi tehtäisiin tv-sarja, mikä sen nimi olisi?
 Nevermind
12. Millainen on parisuhteesi?
 Magicka 2
13. Mitä pelkäät?
 Monster Loves You!
14. Päivän mietelause?
 Cook, Serve, Delicious!
15. Minkä neuvon haluaisit antaa?
Back to Bed
16. Miten haluaisit kuolla?
Assassins Creed

Siinä se. Oli muuten oikeasti vaikeaa. Mulla on kamalasti pelejä, mutta niiden nimet ei oikein sopineet vastauksiksi näihin kysymyksiin. 

perjantai 12. toukokuuta 2017

Tuomitsen kirjat kannen perusteella!

Jokainen on varmasti kuullut sanonnan "Älä tuomitse kirjaa kannen perusteella". Tällä kertaa aion olla tottelematon hulttio, ja tuomita kirjat vain ja ainoastaan kannen perusteella. Tähän postaukseen olen valinnut kirjahyllystäni viisi kirjaa, joissa on mielestäni kirjastoni kauneimmat kannet. Kirjojen sisällöistä en tällä kertaa kerro kovinkaan paljoa.

Ensimmäinen kirja, jossa on mielestäni kaunis kansi on Nancy A Collinsin A Dozen Black Roses. Kirja kuuluu Sonja Blue - vampyyrisarjaan, jonka kirjoja olen metsästänyt kissojen ja koirien kanssa ympäri maailmaa, enkä vieläkään ole saanut ostettua sarjan kaikkia kirjoja.
Kansi on mielestäni kaunis, koska siinä on kauniit tummat värit ja kuva kirjan päähenkilöstä on kauniisti piirretty. Pieni pääkallo kannessa on aina plussaa.


Carniepunk on kokoelma synkkiä ja makaabereja tarinoita, jotka liittyvät tavalla tai toisella sirkukseen. Kirjan kannessa on syksyinen maisema, jossa on perinteinen punavalkoinen sirkusteltta. Teltan ovelta kurkkii hämyisä hahmo, joka kutsuu sinua sirkukseen. Kansi on ihanan synkkä ja sen yläreunassa oleva kuivunut veri saa mielikuvituksen laukkaamaan villisti.


The Night Of Elisa on Isis Sousan kirjoittaman goottinovelli. Kirjan kansi on musta ja synkkä, se sopii mielestäni kirjalle todella hyvin. Aina kun katson kirjan kannessa olevaa naista, odotan koko ajan, että hän yllättäen avaa silmänsä! Niin ei ole koskaan vielä kuitenkaan käynyt.


God Save The Queen on Kate Locken kirjoittaman Lontooseen sijoittuvan steampunk sarjan ensimmäinen osa. Kirjan kannessa on päähenkilö Xandra ja hänellä on päällä kauniit steampunkmaiset vaatteet, ja kirkkaanpunaiset hiukset. Tämä kirjan kansi sai itseasiassa minut kasvattamaan hiukseni pitkiksi ja värjäämään ne punaisiksi.


Viimeinen kansi tällä kertaa on E.S. Thomsonin Beloved Poison. Tämäkin kirja sijoittuu Lontooseen, tällä kertaa vuoteen 1846. Kirjan päähenkilö on sairaalassa työskentelevä apteekkari, siksi kannessa on menneiden aikojen lääkkeitä ja lääkärin välineitä. Ja löytyyhän sieltäkin pääkallo! Kirjan kansi on erilainen kuin muut kannet mistä tykkään, koska siinä on enemmän tekstiä kuin kuvia. Tekstin fontti on kuitenkin viehättävä ja sen asettelu on hyvin tehty.


Siinä oli siis omistamieni kirjojen kauneimmat kannet. Vaikka kirjoissa on kauniit kannet, ostin kirjat kuitenkin niiden sisällön perusteella. Koska luen eniten kauhua ja fantasiaa, minuun vetoaa kannet, jotka ovat synkkiä ja hieman erilaisia. Myös nuorille aikuisille tarkoitetut kirjat, missä on kannessa joku "seksikäs" hahmo, herättävät mielenkiintoni.







maanantai 8. toukokuuta 2017

A-Mei-zing!

Blizzardilla on netissä oma kauppa, Blizzard Gear Store, mistä me heidän peleihinsä hurahtaneet fanit voimme ostaa kaikenlaisia tavaroita vaatteista pehmoleluihin. En ollut ikinä ennen tilannut kaupasta mitään, koska se sijaitsee USA:ssa, ja sieltä tilattaessa postikulut saattavat olla todella korkeat. Joskus tuotteisiin saatetaan myös lisätä tullimaksut.
Kuukausia sitten Blizzard julkisti, että he tuovat myyntiin Tracer Nendoroid figuurin. Silloin katselin tuota figuuria ja päätin, että jos he tekevät Nendoroid figuurin Overwatchin suosikkihahmostani Meistä, niin aion tilata sen, maksoi mitä maksoi. Pari kuukautta myöhemmin rukouksiini vastattiin ja Mei figuuri julkistettiin!


Kovin kauaa minun ei tarvinut tilaamista miettiä. Ennakkotilasin Nendoroidin Blizzard Gear kaupasta hintaan 49,99 dollaria plus postikulut Suomeen, jotka olivat noin 20 dollaria. Koska figuuri lähetetään Ameriikan maasta, ovat postikulut melko korkeat. Hinnaksi tuli siis suolaiset 70 dollaria. Olisihan se ollut kiva maksaa paljon vähemmän, mutta minun vain yksinkertaisesti oli saatava tämä figuuri, ja on turha toivoa, että se olisi tullut Suomessa myyntiin mihinkään kauppaan.
Huonoin puoli tässä ostoksessa oli se, että kyseessä oli tosiaan ennakkotilaus, ja tuote saapuu luokseni vasta tämän vuoden joulukuun lopulla. Mie oikeasti inhoan odottamista, mutta enköhän jo parin viikon kuluttua unohda, että tilasin koko Nendoroidin. Yllätyn sitten iloisesti joulukuussa, kun posti tuo minulle paketin.

Mei checking in.







Kuvat Blizzard Gear Store

torstai 4. toukokuuta 2017

Karhulan kirjaston poistomyynti

Meillä on kirjahylly jo ääriään myöten täynnä kirjoja ja sarjakuvia, mutta jostain syystä lisää on aina saatava. Ennen vappua huomasin Kotkan kaupunginkirjaston facebook-sivuilta, että Karhulan kirjastossa on vapun jälkeen alkamassa kirjojen poistomyynti. Kirjojen hinta oli vain 0,50 euroa kirja! Sinne siis ja nopeasti, ennen kuin kaikki kirjat menevät parempiin kirjahyllyihin.

Kirjoja ei ollut myytävänä ihan niin paljoa, kuin olin toivonut. Katsellessamme kirjoja, niitä tuotiin kuitenkin koko ajan lisää. Luultavasti joudumme käymään kirjastossa vielä uudestaan.
Päädyin ostamaan neljä kirjaa; Anne Ricen Veren vangit, Robert Louis Stevensonin Tohtori Jekyll ja herra Hyde, Stefan Nymanin Anna online ja Aino Kallaksen kokoelman, joka sisälsi kolme tarinaa: Reigin pappi, Barbara von Tisenhusen ja Sudenmorsian. 
Kirjat olivat kaikki mielestäni hyvässä kunnossa, vaikka niistä kaikista kyllä huomaa, että niitä on luettu. Kaikki kirjat ovat myös suomenkielisiä, mikä on minulle uutta! Vähän jännittää lukea kirjoja suomeksi, mutta tuskin saan niistä kovin pahoja painajaisia.


Ensimmäinen kirja neljästä, joka tarttui käsiini oli Aino Kallaksen kokoelma. En ole koskaan lukenut yhtään hänen kirjaansa, mutta Sudenmorsian on ollut lukulistallani jo jonkin aikaa. Sen pitäisi olla suomalainen ihmissusi tarina, joka on julkaistu ensimmäisen kerran 1928. Mielenkiinnolla odotan, minkälainen niinkin vanha kauhutarina on verrattuna nykyajan kauhukirjallisuuteen. Koska kirja on kirjoitettu kauan sitten, siinä käytetty suomen kieli saattaa olla vaikeaa ymmärtää. Joudun varmasti googlettamaan joidenkin sanojen tarkoituksen.
Kirjan muut tarinat ovat minulle aivan tuntemattomia, mutta mitä nyt ehdin kirjan takakannesta lukea, niin ne vaikuttavat myös mielenkiintoisilta, ja aion lukea ne myös.

Anna online pisti silmääni, koska näin kirjan kannessa sanan "online", ja nörtti kun olen, poimin kirjan käteeni ja luin takakannesta, mistä kirja kertoo. En ehkä ollut täysin vakuuttunut kirjasta, mutta koska sen hinta oli vain 50 senttiä, niin olihan se pakko ostaa. Uskon, että luen kirjan kyllä jossain vaiheessa.


Kaksi viimeistä kirjaa ostin elokuvien takia. Olen nähnyt Anne Ricen kirjasta Veren vangit tehdyn elokuvan ja sen jatko osan Kadotettujen kuningattaren muutaman kerran. Kyseiset elokuvat ovat mielestäni hyviä, joten halusin lukea kirjankin ja katsoa, miten paljon se eroaa elokuvista. Mieluummin olisin lukenut kirjan englanniksi, mutta mennään nyt tällä suomenkielisellä versiolla kun sen halvalla sai.
Stevensonin Tohtori Jekyllin ja herra Hyden ostin, koska olen nähnyt Jekyllin/Hyden monessa leffassa. Ja onhan tämä kirja jonkin sortin klassikko. Kirja on myös kivan lyhyt, siinä on vain 122 sivua, senhän lukee nopeasti vaikka yhdessä päivässä.

Karhulan kirjaston poistomyynti kestää 2.6.2017 saakka, ja myynnissä on kirjojen lisäksi myös lehtiä ja CD-levyjä. Kirjojen ja CD-levyjen hinta on siis sen 0,50 euroa kappale ja lehtiä saa 5kpl/0,50 eurolla. Suosittelen tätä tapahtumaa kaikille kirjojen ystäville!







maanantai 1. toukokuuta 2017

Vappuajelulla Pyhtäällä

Silloin tällöin on hyvä pitää pieni tauko tietokoneella istumisesta ja käydä tutkimassa maailmaa. Tähän saimme jälleen mahdollisuuden tänä vappuna. Meillä on nyt kolmena viime vappuna ollut tapana käydä pienellä vappuajelulla kotkan lähiseuduilla. Tällä kertaa valitsimme kohteeksemme Pyhtään Munapirtin.

Sää oli onneksemme aurinkoinen, mutta viileä. Pysähdyimme ottamaan valokuvia Flakanäsin uimarannalle ja Hinkabölen museoalueelle. Museoalueella suurin osa kylteistä oli ruotsiksi, ja koska en osaa ruotsia kovinkaan hyvin, niin minulla ei ollut hajuakaan, mitä kylteissä luki. Mutta joo, jonkinlainen museo se paikka taisi olla.

Tässä hieman kuvia matkaltamme:












Kaunista oli, tulemme tänne uudestaan kesällä!
Ajelun jälkeen kävimme Kotkan Prisman PizzaBuffassa syömässä vappulounaan. Siitä ei ole kuvia, koska olin niin nälkäinen, että ehdin syödä ruokani ennekuin muistin ottaa siitä kuvia. Niin käy minulle tosi usein.